Kolme MM-hopeaa, yksi MM-pronssi. Kahdeksan Grand Prix-sarjan osakisavoittoa. Teuvo Länsivuoren, 72, saavutukset nostattavat nostalgian kehystämästä ja vuosien patinoimasta perspektiivistä huolimatta edelleen suurta kunnioitusta. Miten on mahdollista, että pienestä Iisalmesta – kaukana lähimmistä kilparadoista – noustaan tiukasti kilpaillussa moottoriurheilussa maailman terävimmälle huipulle?
– Ei sitä silloin miettinyt, että mistä tullaan ja minne mennään. Ajaminen ja kilpailemisen vietti veivät mukanaan, muistelee Länsivuori.
Kovin tiheästi ei Länsivuorta Iisalmessa huippuvuosinaan nähty. GP-sarjassa kiertäminen tiesi karua kiertolaiselämää.
– Huhtikuussa lähdettiin ja syyskuun lopussa palattiin. Imatran ajoissa käytiin kotimaassa.
Talvikauden maailmantähti työskenteli vanhempiensa pyörittämässä hautaustoimistossa. Ensimmäisen kilpailunsa iisalmelainen ajoi kevättalvella 1962 Kuopion jäädytetyllä raviradalla. Vähitellen tie vei TT-kisoihin, joita ajettiin 1960-luvulla pääsääntöisesti katuradoilla.
– Väinölänniemellä tuli ajettua useaan kertaan. Kapea ratahan se oli ja turva-alueet olemattomia.
Katuradoilla ajettiin tosin iso osa GP-kisoistakin, joihin Länsivuori ujutti itsensä sisään sitkeitten vääntöjen jälkeen yksityiskuljettajana.
– Imatran rata oli kyllä huonokuntoisimmasta päästä.
Mansaaren kisoihin huippukuskit eivät ole matkanneet koskaan. Maailman vanhin ratapyöräkisa on järjestetty vuodesta 1907 lähtien. Kuolleitten kilpailijoitten muistolaatassa on jo 257 nimeä. – Sinne voisi laittaa hautausmaan. Rata on riskejä täynnä, Länsivuori lataa.
Sunnuntai 20. toukokuuta 1973 on synkkä luku ratamoottoripyöräilyn historiassa. Edellisellä kaudella 250 kuutioisten MM-kultaa voittanut Länsivuoren hyvä ystävä Jarno Saarinen menehtyi Monzassa.
- Jarno ja Renzo Pasolini kuolivat järjestäjien välinpitämättömyyden vuoksi. Radalla oli öljyä, mutta kuljettajien huomautuksiin ei reagoitu.
Länsivuori oli mukana samassa lähdössä.
- Kone ei lähtenyt heti käyntiin startissa ja jäin joukon hännille. Kun tulin Curva Grandeen (ensimmäinen mutka) näin valtavan liekkimeren ja täyden kaaoksen. Länsivuori harkitsi turman jälkeen lopettamista, mutta päätti sitten jatkaa ja vaalia Saarisen muistoa radalla. Ensimmäisen Monzan jälkeisen kisansa iisalmelainen ajoi Väinölänniemellä Saarisen hautajaisten jälkeisenä päivänä.
- En ollut hautajaisten vuoksi harjoitusajoissa, joten starttasin letkan hänniltä. Sain puhuttua ennen kilpailua radan reunuksille lisää heinäpaaleja.
Kuolema oli lähellä työssäkin Länsivuori pyöritti uransa jälkeen perheen hautaustoimistoa, mutta jo radalta lähtien läsnä ollut kuoleman läheisyys sai siirtymään taka-alalle. Oman pojan menehtyminen pitkäaikaiseen sairauteen oli myös kova kolaus ja veti mielen matalaksi.
Länsivuori on osallistunut jo vuosien ajan aktiivisesti veteraanikuskien kansainväliseen Klassikkosarjaan ja erilaisiin näytösajoihin eri puolilla maailmaa. – Saa tavata vanhoja tuttuja ja muistella menneitä.
Huippuvuosilta jäi vain hieman jossiteltavaa. – Kyllä mestaruus olisi ollut otettavissa hopeakausina. Siinä oli kaikkea ihmeellistä säätämistä oman tallin sisälläkin. Uskon vahvasti, että pyöräänikin sabotoitiin jossain vaiheessa, Länsivuori pohtii.
Teksti ja kuva: Jouni Huttunen
