KAUPUNKILEHTI KUKKO on uudenajan kaupunkimedia täynnä elävää elämää ja kiinnostavia tapahtumia. Kukko kertoo juuri nyt pinnalla olevista ilmiöistä   ja kurkistaa rohkeasti pinnan alle. 

Kaikkien oma Kukko tietää paikallisesti parhaat menovinkit ja hurmaavimmat tarinat.

Kukko ilmestyy Kuopiossa, Siilinjärvellä,   Leppävirralla ja Varkaudessa.

Lue uusin nettilehti tästä!

Marja Kolun mielestä vangeissa ja taiteilijoissa on samaa

Tapaan Marja Kolun hotelli Puijonsarvessa illalla lähemmäs puolta yhdeksää.

-Sulle tuli hirveen pitkä työpäivä, taiteilija empatisoi.

 -Mitäs me kuvantekijät ei kuviemme eteen tehtäis, totean. Kolua naurattaa. Hänellä on käheä ääni ja voimakas olemus. Kuvataiteilija puhuu työstään vuolaasti ja tauotta. Ylipäätään elämästä.

-Mä oon ollu ohjaamas vankejakin. Ja sit tavallisia aikuisia ja lapsia. Lapset on siitä ihania, et ne tekee asioita tosi spontaanisti. Vangeilla ja taiteilijoilla on samankaltaisuutta varmaan eniten. Joku särö, josta taide tarjoaa ulospääsytien. Mietin, et mä voisin ihan hyvin olla itekin tuolla toisella puolella. Aikuiset harrastajat taas oli usein aika lukossa.

Kolu on ajanut pimeää vasten Vaasasta Kuopioon. Taiteilija asui ja työskenteli kaupungissa viidentoista vuoden ajan. Keskiviikkona hän esiintyy Kuopion Kaupunginorkesterin kanssa. Orkesteri soittaa, taiteilija maalaa. Yleisökin saa osallistua.

-Musiikki on avain toiseen tilaan, keino vapautua. En kuvita musiikkia, mutta se toimii innoitteena. Vaikuttaa tunnelmaan ja väreihin. Toinen taiteenlaji antaa potkua toiselle.

-Valitsin välineeksi musteen, se kuivuu nopeesti ja voin äkkiä vaihtaa paperin, jos alkaa mennä vika suuntaan. Työskentelyä ei ole hyvä suunnitella kauheasti, mutta tokihan harjoittelin kaikki joulun pyhät. Tietenkin jännittää iltaisin nukkumaan mennessä. Ei siinä voi pelleilemäänkään ruveta.

Kolu halusi nähdä kuinka konsepti toimii. Orkesteri valitsi 12 kappaletta, joihin hän ei voinut vaikuttaa.

-Kyseessä on yhteissointi ja fuusio. Venäjällä avantgarden aikoina huipputaiteilijat osallistuivat vastaavalla tavalla konsertteihin. Itsekkäästi ajateltuna oma kokemus on juuri siinä hetkessä tärkein.

-On hienoa, että Kuopion kuvataiteilijat valitsi minut. Olen pysynyt Ars Liberassa mukana, sillä yhdistys toimii hyvin. Marja Kolu toimi Ars Liberan johtokunnassa viisi vuotta ja puheenjohtajana kolme. Sen jälkeen hän tuli valituksi läänintaiteilijaksi Keski-Suomeen.

-Olen kiinnostunut yllätyksellisyydestä taiteessa, että saavutetaan jotakin uutta. Viihteellistäminen ei ole hyvä asia. Tanssijat on aina esiintyneet muusikoiden kanssa, kuvataiteilijat ei niinkään. Olen yrittänyt suhtautua pieteetillä siihen tilanteeseen, et se on huolellisesti rakennettu.

Mitä töille tapahtuu konsertin jälkeen?

-Jäävät minulle. Yleisö näkee niiden syntymisen esityksen aikana valkokankaalta. En tiedä, tulevatko teokset esille sen jälkeen. Enemmän on painoa performatiivisella arvolla.

Kolun hotellihuoneen ikkunasta näkyy Puijonsarven yökerho, joka tunnettiin aikanaan nimellä Renkku.

-Se oli legendaarinen paikka. Meijät heitettiin joskus ulos sieltä, kun tanssittiin niin pahennusta herättävästi, taiteilija muistelee.

Teksti ja kuva: Heli Barck