KAUPUNKILEHTI KUKKO on uudenajan kaupunkimedia täynnä elävää elämää ja kiinnostavia tapahtumia. Kukko kertoo juuri nyt pinnalla olevista ilmiöistä   ja kurkistaa rohkeasti pinnan alle. 

Kaikkien oma Kukko tietää paikallisesti parhaat menovinkit ja hurmaavimmat tarinat.

Kukko ilmestyy Kuopiossa, Siilinjärvellä,   Leppävirralla ja Varkaudessa.

Lue uusin nettilehti tästä!

Thainyrkkeilijän ilta

Miia Nevalainen näyttää Rockyn pikkusiskolta ujuttautuessaan väentungoksen läpi hallin aulaan. Olemme Fight Night – tapahtumassa Kuopion Oheisharjoittelukeskuksella. Huppu päässä kulkevan nuoren naisen ilme on vakava. 

-Teki hyvää käydä ulkona lenkillä. Mä oon ollu täällä yksin koko ajan.

Päivä ei ole sujunut suunnitelmien mukaan. Valmentaja Jari Parviaisen on juostava roolista toiseen. Juuri nyt on ennätettävä kehän reunalle toimitsijaksi ja kuuluttajaksi. Toimittajakuvaaja päätyy pitelemään pädejä. Miian potkut hakkaavat napakasti tyynyihin.

-Mulla yleensä aukee hengitys vasta treenatessa. Viimeks en lämmitelly juuri lainkaan. Henki rupes kulkemaan kunnolla vasta kolmannessa erässä.

Nevalainen harjoittelee thainyrkkeilyä MMA Kuopiossa. Kohta on hänen toinen amatööri ottelunsa. Aloittelijat pukeutuvat pää-, kyynärpää,- rinta- ja säärisuojiin , jotka ammattilaisottelijoilta puuttuvat. Tyrmäykset, kyynärpää lyönnit ja polvipotkut päähän ovat nekin tänään kiellettyjä . Hammassuojat kuuluvat poikkeuksetta varusteisiin.

Tavallisesti otteluihin valmistaudutaan pudottamalla painoa. Syödään kahden tunnin välein. Ennen punnitusta saatetaan nukkua kumipuku päällä ja istua saunassa. Kun punnitus on ohi, alkaa tankkaus. Tällä kertaa vastustaja on paria painoluokkaa ylempää. 54 kiloinen Miia on silti suostunut otteluun.

- Vastustajasta en oo halunnu tietää mitään etukäteen.

Nevalainen on harjoitellut noin seitsemän tuntia viikossa. Kovuus ottelussa ei pelota. -Kun treenaa äijien kanssa, niin siihen on tottunu. Sparrien jälkeen on polvet mustelmilla ja päätä särkee . Hierojalle meen vasta, kun veri ei kierrä sormissa.

Valmentajan ohjeena on säästellä kehässä voimia. -Ois tärkeetä olla rauhallinen. Ettei liikkuis niin, että siihen menee energiaa. Yksinkertaista tekemistä. Jos jalat käy liikaa, niillä ei kerkee blokata, Parviainen kuvailee.

Saman seuran ottelijat lämmittelevät yhteisissä tiloissa, vastustajat toisaalla . Miia ja Iisalmen NHB:n Hanna Heiskanen ovat illan ainoat naiskilpailijat . Pääottelussa nyrkkeilijä Jarmo Malinen jättää jäähyväiset ammattilaiskehille.

Hämyisässä hallissa on mukavasti väkeä, enimmäkseen miehiä. Perinteisen, otteluja säestävän testosteronihuuruis en huutelun sijaan yleisö on yllättävän maltillista. Grillikioskin rasvakeitin sakkauttaa ilman. Salissa soi raskas metalli.

-Ja sinisessä kulmassa 28-vuotias Miia Nevalainen! ,kuuluttaja esittelee. Kilpailijaa ei näy. Jari kiirehtii katsomaan tilannetta . Oven takana kulmamies Herkko Lokka sivelee Miian kasvoihin vaseliinia. Nevalainen kävelee portaat alas yleisön läpi kehälle, muttei erota väkijoukosta ketään.

-Kun nousin kehäköysien yli, mulle tuli tosi hyvä olo. Ajattelin, et sit mennään, ei oo mitään hätää.

Ottelijat asettavat kätensä reunaköydelle ja kiertävät kehän hitaasti vastapäivään, kumartaen jokaiselle neljälle kulmalle. Kilpailijat kantavat munkin siunaamaa päähinettä, Mongkongia. Miia hymyilee kulkiessaan.

Aloitusrituaalia ja kumarrusta seuraisi tanssi, mutta kokemattomammilla kamppailijoilla ei vielä ole harjoiteltuna omaa koreografiaa . Seremoniaa ja otteluita säestetään hypnoottisella, vaikertavalla puhallin- ja rumpumusiikilla. Kisan alettua sävel muuttuu ja rytmi kiihtyy.

Kulmamies ja kehätuomari antavat viimeiset ohjeet. Ottelijoille puetaan suojat. Kehässä on kestettävä kolme kertaa kaksi minuuttia.

Kilpailun alku vaikuttaa tasaväkiseltä. Kun vastustaja käy asenteella päälle, Miia nostaa kierroksia. Tahtotila näkyy. Vastustajan nenän alla valuu verinoro. Kulmamies huutaa ohjeita. Erätauolla pullosta kaadetaan vettä ottelijan suuhun. Ravistellaan hierontaottein tämän käsivarsia. Kolmannessa erässä Miia kuulee kulmasta kehotuksen: -Koukku, koukku! Lyö ja osuu.

Kamppailun päätyttyä ottelija nojaa uupuneena kehäköysiin. Suojat riisutaan. Vastustajat seisovat kehätuomarin molemmin puolin ja Miian käsi nostetaan. Hän voittaa 3- 0.

-Parasta lajissa on hetkessä eläminen. Että on just siinä, eikä missään muualla, Nevalainen sanoo pukuhuoneeseen suunnistaessaan. Hymy ulottuu väsyneisiin silmiin saakka.

Seuraavana päivänä voittaja on treeneissä taas tavalliseen aikaan. -Taistelun jälkinä on nilkassa pieni aristus, ei oikein muuta. Jalat on aina muutenkin mustelmilla. Huomasin, että vastustaja oli aloittelija. En joutunu perääntymään köysiin tai mitään.

Ottelua seuraavalla viikolla Miia ajaa päivittäisen puolentoista tunnin matkan Kuopiosta Iisalmeen hotellipäällikön työhönsä ja takaisin. Työvuoroista riippuen hänet tapaa iltaisin tai aamuisin jälleen tatamilta.

Kipinä lajiin

Lapinlahtelaissyntyinen Miia Nevalainen aloitti thainyrkkeilyn 2015.

-Aiemmilta vuosilta tiesin kavereita, jotka treenasivat lajia. Silloin se tuntui hurjalta - että miten tommosta voi tehdä. Ajatus lajista jäi silti kytemään. Myöhemmin hakeuduin alkeiskurssille. Olin ujo, osallistuminen oli kynnyksen takana. Pyysin veljen ja kaverin mukaan.

-Hankalinta oli aluksi fyysinen kontakti. Lyödä naamaan tai ottaa niskalenkkiä toisesta. Ja tekniikka. Ihmettelin , kuinka helpolta näyttävä asia voi olla niin vaikeeta tehdä. Osa harjoittelijoista ei välttämättä hahmota voimaansa. Että painaako 50 vai 90 kiloo. Vaikka painavampi potkasis tosi kevyesti, niin sekin voi sattua. Vaikkei kellään treeneissä ole tarkoitusta satuttaa.

-Mut otettiin mukavasti vastaan salilla. Koen itteni tasaveroiseksi muiden kanssa. Jari Parviainen on hyvä valmentaja. Hällä on semmoinen kokonaisvaltainen, filosofinen ote treeniin.

Valmentajalle itselleen ottelijan sitouttaminen harjoitteluun on oleellisinta. -Sitä saattaa tehdä ison määrän työtä jonkun yksilön eteen. Kaks vuotta vaikka ja sitten elämäntilanne muuttuu, eikä ottelija enää kolmantena vuonna treenaakaan, Parviainen kertoo.

Nevalaisen tavoitteena on saada harjoitella täyspäiväisesti. Osallistua salikisoihin. Lähteä Thaimaaseen thainyrkkeilyleireille. -Joku itsensä haastamisjuttu tää on.

Teksti ja kuva Heli Barck